Ohessa kaksi ulkoyksikkö sijoitettuna vierekkäin. Toisen laitteen sisäyksikkö on yläkerrassa, toisen alakerrassa.

Sijoituspaikka kun Ilmalämpöpumpulla lämmitetään omakotitalossa

Hei taas! Kirjoitan yleisimmistä haasteista, koskien ilmalämpöpumpun hankintaa. Ensimmäisenä tulee esiin kysymys, mihin laite on järkevintä sijoittaa? Laitteen sijoituspaikka valitaan luonnollisesti sen käyttäjän tarpeita palvellen. Siksi pitääkin miettiä ensin, mihin laitteen käytöllä ensisijaisesti pyritään.

Teknisesti lämmönsäästöä ajatellen, laite kannattaa sijoittaa paikkaan mistä se pääsee puhaltamaan asunnon jokaiseen nurkkaan. Sisäyksikkö puhaltaa ilmaa ja ilmavirtauksen edessä ei saisi olla suljettuja ovia tai seiniä. Esimerkiksi hevosenkengän muotoinen pohjaratkaisu tuottaa ongelmia ilmalämpöpumpulle, sillä lämmin ilma pystyy monesti lämmittämään vain toisen puolen sokkeloisesta alakerrasta, jos kyseessä on vaikka perinteinen rintamamiestalon alakerta.

Uudemmissa -80 ja -90 luvun taloissa ilmalämpöpumput sijoitetaan usein eteisen tuulikaapin oven päälle, olohuoneen tai keittiön seinälle. Mikäli sisäyksiköllä pystytään levittämään varaavan takan lämpöä on se aina hyväksi hyötysuhteelle. Tällöin sisäyksikkö jatkaa puhaltamista, mutta kennon lämpötila-anturi huolehtii siitä että ulkoyksikön kompressorin käynti pysähtyy ja sähköä säästyy. Aivan uusissa taloissa, ilmalämpöpumppu lisälämmityslaitteena on harvinainen, sillä useimmiten uudessa talossa on jo jokin muu lämpöpumppulämmitys järjestelmä. Useimmiten uuteen taloon ilmalämpöpumppu asennetaankin viilennyskäytössä ja tästä lisää myöhemmin.

Sisäyksikön sijoituspaikkaa ajatellessa on myös älykästä pohtia jokapäiväistä elämää. Mikäli sisäyksikkö sijaitsee lähellä ruokapöytää tai sohvaa, saattaa sisäyksikön ilmavirta haitata arjen asumista. Tällöin helposti ilmalämpöpumppu tulee laitettua kiinni tai puhallus säädettyä pienimmälle asetukselleen, jolloin laitteen ilmavirtaus ei pääse lämmittämään sisäyksiköstä kauempana olevia nurkkia tai lattianrajaa.

Mitä suuremmalla puhallusvoimakkuudella laitetta voidaan käyttää, sitä enemmän se säästää sähköä jos puhutaan sokkeloisesta pohjaratkaisusta ja vaihtoehtona on sähköpattereiden pitäminen päällä tilassa jonne sisäyksikön lämmin ilma ei ulotu.

Sisäyksikön asennuspaikka on prioriteettilistalla ensimmäisten joukossa, mutta sisäyksikkö ei toimi ilman ulkoyksikköä. Siksipä laitteen sijoituspaikka valitaan sekä käytännöllisyyden, että asennustyön onnistumisen kompromissina. Ulkoyksikkö tulisi sijoittaa myös käyttöä haittaamattomaan paikkaan. Ulkoyksikkö huurtuu ja sulaa normaalitoiminnossa ja näin ollen tuottaa vettä alleen sulatustoiminnan seurauksena. Paikka tulisi valita niin, ettei jäätyvä vesi pääse valumaan esimerkiksi terassirakenteisiin tai kulkukäytäville. Joissain tapauksissa vettä pyritään ohjailemaan sulatusvesikaukaloilla ja saattokaapeleilla viemäriputkiasennuksineen, mutta tämä ei ole energiatehokasta ja siksi ei niinkään suositeltavaa.

Ulkoyksikkö sijoitetaan mielellään mahdollisimman lähelle sisäyksikköä. Lähelle tuleva sijoitus vähentää putkimatkan tarvetta sisä ja ulkoyksikön välillä. Putkista säteilee eristekerroksesta huolimatta aina hieman lämpöä "harakoille" ja kovin pitkän putkituksen myötä kompressori joutuu tekemään enemmän työtä pumpatessaan kylmäainetta pidempiä matkoja. Minimissään putkivedon tulisi olla noin 2 metriä ja korkeintaan ilman ylimääräistä kylmäainetäyttöä noin viidestä kymmeneen metriä ilmalämpöpumpusta riippuen. Laitteesta riippuen kylmäainetäytös on tehty siten, että laitteen putkimatka voi vaihdella, jotta laitteen käyttö eri tyyppisissä kohteissa olisi mahdollista.

Kauaksi sisäyksiköstä sijoitettu ulkoyksikkö aiheuttaa myös haasteita kondessiveden poistamisessa. Vesiletku johtaa sisäyksikössä kesäajan jäähdytyksellä syntyvää vettä ja vesi tuodaan luonnollisesti ulos. Letku tulee asentaa aina kaatoon ja kaikki vaakaan kulkevat kylmäaineputkien kourutukset niin sisällä kuin ulkona asennetaan vinoon vesiletkun toimivuudesta johtuen. Tämä vinoon asennus voidaan kuitenkin unohtaa, jos kondessivesi pystytään johtamaan muualle, kuten viemäriin tai tuomaan omaa reittiään eri paikkaan.

Edellä mainituista perusteluista johtuen suosittelen mieluummin lyhyttä, kuin pitkää putkivetoa.